« Moka #148
Moka #150 »

Moka #149

Istuimme parin kaverin kanssa iltaa muutama vuosi sitten. Kello oli jo yli puolenyön. Musiikki soi, ja ilmeisesti naapureiden mielestä liian lujalla koska joskus yhden aikaan soi ovikello. Totesin vielä suhteelliseen kovaan ääneen kavereille ennen kuin menin avaamaan että toivottavasti ei ole poliisi mikä siellä rimputtelee. Avasin oven niin kas kummaa, poliisihan se siellä. Poliisi katseli ja kysyi että onkos täällä kovatkin juhlat menossa kun naapurista oli tullut valitus että musiikki soi liian lujaa. Sanoin että ei, että parin kaverin kanssa istutaan iltaa, otetaan vähän olutta ja kuunnellaan musiikkia, että ei sen kummempaa. Poliisisetä kurkkasi vielä sisälle ja totesi että näköjään on kaikki kunnossa, että he voivat poistua pikkuhiljaa. No, itse moka tulee vasta nyt. Olin muutamaa viikkoa aikaisemmin nauhoittanut puhelimeeni viestiääneksi tavallisen vihellyksen. Eikös joku kaveri päätä juuri siihen aikaan laittaa viestin kun seison sen poliisin edessä. Poliisi katsoo ensin hyvin hyvin hyvin pitkään päästä varpaisiin ja toteaa hyvin nopeasti että joo, me lähetäänki tästä että ei muuta kuin hyvää illan jatkoa. Poliisin partiokaveri seisoi rappusten yläpäässä ja katseli myöskin asuntooni päin, kunnes kuului tämä vihellys niin johan pää kääntyi seinään päin ja pakko kokeilla onko hiukset hyvin. Kyllä kaverit osaa!

Kommentit