Moka #52
Hävettää kun humalassa halasin isääni ja kaaduttiin asfalttiin. Selkävaivoja moneksi vuodeksi isälleni tuotin siinä.
Hävettää kun humalassa halasin isääni ja kaaduttiin asfalttiin. Selkävaivoja moneksi vuodeksi isälleni tuotin siinä.
No en minä tätä oo koskaan älynnyt hävetä mutta silloisen seurustelukumppanin luona ollessani vilahdin wc:n puolelle niistämään nenääni. Peiliin katsomatta palasin takaisin olohuoneeseen ja yritin tarjota exälle pusua. Toinen huutaa vieressä, että ”et saatana tuu lähemmäksi”, ”Hyi helvetti” jne. Minä aivan pihalla, että no mistä tällainen reaktio niin toinen sanoo, että ”tajuatko mitä sulla roikkuu nenästä”. Palaan takaisin wc:n puolelle ja vilkaisen peiliin niin mitä huomaankaan: nenästä roikkuu ihan jäätävä jääpuikko!
Vietettiin kavereiden kanssa eräänä talvena kotibileitä ja saimme sitten pienissä promilleissa saunoessamme idean lähteä vilvoittelemaan alastonjuoksulle taloyhtiömme pihaan. Palasimme omia aikojamme takaisin kaverimme kämppään, ja hetken päästä tuli viimeinenkin kaverimme takaisin. Hän kertoi että oli vahingossa pimpottanut väärää asuntoa ja juossut alasti sisään oikeen ryminällä. Oli ollu sen talon väki kuulemma aina äimänä. Ai että nauratti!
Meillä oli liikuntaa koulussa ala-asteella, ja saatiin tehdä mitä haluttiin. Lähdin reippaana tyttönä kiipeämään narua pitkin. Olin vähän ajatuksissani ja rupesinkin tuumailemaan mukavia kesken kiipeemisen, ja kohta huomasin että olin melkeen katonrajassa! Kauhee huimaus iski kun tajusin että olin huomaamattani kiivennyt hiukan liian korkealle. Mua pelotti ihan sikana ja rupesin vaan yhtäkkiä täysiä kirkumaan siellä kun olin niin korkealla. Koko luokka tuijotti mua ihan ihmeissään, kun olin ensin kiivennyt ihan rauhallisesti ja sitte rupeen huutamaan. En uskaltanu tulla enää alas sieltä! Ope vaan tuli köydenjuureen rauhottelemaan ja neuvomaan, mutta kesti kyllä pitkän hetken ennen kuin uskalsin liukua alas. Nolotti ihan kauheesti ku pojat rupes vielä naureskelemaan siellä alhaalla mun näytökselle. Tästä on mennyt jo neljä vuotta, mutta kuolen häpeään vieläkin kun ajattelen sitä…
Pari vuotta sitten, tulin illalla kotiin. Huomasin että pikkuveljeni katsoi jotain uutta dvd:tä. Vähänaikaa katseltuani totesin elokuvan olevan umpisurkea. Noo mummini (joka oli kylässä käymässä) sitten tulee yhtäkkiä oven pieleen ja kysäisee mitä mieltä olen leffasta. Haukuin elokuvan kaikin mahdollisin keinoin ja lisäsin vielä lopuksi että ”taas näitä äidin pöljiä päähänpistoja tuhlata rahoja”. Mummini seisoi paikkallaan koko purkautumiseni ajan ja sanoi vain tyynesti lopuksi että ”no alennuksesta minä tuon ostinkin”. Kyllä hävetti.
Kerran ala-aste aikoina olin koulun kisoissa 200m nopeus juoksussa. Jostakin syystä luulin että pitäisi juosta koko kenttä ympäri. Olin viimisten joukossa ja kun maaliviiva tuli niin muut jäi sinne ja minä porskuttelin vaan eteenpäin innoissani ,että tulen voittamaan kunnes viimein tajusin puolenkenttää juostuani että se kisa meni jo 😀 Voi että hävetti
Kerran laitoin lapulle jotain rumaa opettajasta ja sitten opettaja näki sen lapun. Kyllä nolotti mutta selvisin ilman jälki-istuntoa.
Meidän koulussa on sellaset portaat, missä on sellainen kapea kaide käsiä varten. Useet pojat ei portaita kävele vaan istahtaa tyynesti kaiteelle ja liukuu huimaa vauhtia alas. Mulla oli kerran mahtava päivä menossa ja ihan vain leveilläkseni sekä huomiota saadakseni lähdin kiitämään kiitettävää vauhtia sitä kaidetta pitkin. Ensin ylpeänä laskin kuin mikäkin kaideguru kun kaikki katto mua. Kaikki oli vielä matkalla ruokalaan, joten paljon väkeä oli todistamassa. Joo, mutta en ollu pistäny merkille, että kaidelaskussa lopussa pitää hypätä kaiteelta pois jos haluu pystyssä pysyä. Yhtäkkiä kaide loppu persuksen alta ja lensin kyljelteni lattialle niin että mäjähti. Ensin oli hetki hiljasuutta ja sitte kaikki repes. Ei yhtää nolottanut…
Aina, kun olen kaupassa jonkun kanssa, kävelen eteenpäin luullen että esim. äitini seuraa minua. Alan selittää jotakin, jolloin joku vieras ihminen katsoo minua kysyvästi, ja näyttää siltä, kuin alkaisi nauraa minulle. Kannatan yksinpuhelua kaupassa! 😀
Kaverini antoi minulle kerran matematiikan läksyt väärästä kirjasta.