Kuulutuksen mestarit! – Moka #302
Ollessani 7-lk minun ja minun hyvän ystävän piti pitää aamunavaus yleiradiossa. kun odotimme että opettaja tulee sanomaan että voimme aloittaa juttelimme kaverini kanssa siitä kuinka rasittavia opettajat olivat ja mitä he olivat tehneet tai sanoneet. Myös mielipitteemme opettajista tuli hyvin esille. Mutta sitten eräs opettajista poksahti paikalle ja alkoi huutamaan meille. Olimme aivan pihalla että mitä nytten on taas tehty. Kunnes tajusimme että mikki oli ollut päällä koko ajan … siinä vaiheessa hieman nolotti ja minä sain viisauden ultihuipentuman mieleen ja pyysin anteeksi opettajilta yleisradion kautta ja sanoin sanatarkkaan näin ” Olen hyvin pahoillani minun ka ystäväni puolesta meidän ei pitäneet sanoa tätä koko kansan kuullen. Ja rakkaat opettajat älkää olko vihaisia totuus voi tietysti sattua mutta tiedättepä nytten mitä mieltä teistä ollaan.” ja silloin vasta tajusin mitä olin sanonut … Ennen kuin ehdin sammuttamaan radion sanoin kaikki ärräpäät ja sitten hillitsin itseni ja sanoin ” ei ole kyllä riemulla rajaa kun on vit**ti liian vajaa” sitten lähdimme luokaan jossa sain niin kehuja koko luokalta mutta myös vi**umaista käytöstä opetajalta jota olin kaikista eniten radiossa morkannut .. Vielä tänäkin päivänä kaverini pilkaavat minua siitä ja ovat ihmetelevinään että miks minua ei ole ennää pyydetty pitämään aamun avauksia …totean aina vain kaikille että en itsekäänn tiedä ja olihan se ihan kivaa ”lellioppilaan ” maine kyllä putosi aika jyrkästi alas.